Hyvää matkaa isomummi

Ei nyt ihan ole tämä mun pääni taas matkassa mukana. Maanantaina oli terapia klo 15.15
.... Paitsi että ei ollut. Terppa soitti mulle joskus 14.30 että missäs sitä ollaan kun ei näy paikanpäällä. Aika olikin siis klo 14.15. Huoh. Onneksi saatiin sovittua uusi aika jo eilisellen  ja muistin jopa mennä sinne.

Nyt on edessä pitkä kuukausi, seuraavan kerran terapia vasta 15.3 :( Mä en tiedä miten pärjään.

Puhelintuki kuitenkin on toiminnassa, sain siihen ihan kivan hoitajan jonka tunnen osastolta, mutta ei se omaa terppaa korvaa todellakaan. Enkä mä tiedä uskallanko mä edes soitella sille, mutta onpahan nyt varmuuden vuoksi.

Niskassa oleva ihottuma on ystävällisesti päättänyt alkaa leviämään kaikista rasvoista huolimatta. Hermot menee.

Ahdistaaaa!!! :( En tiedä miten päin olisin taas. Kaikki päivän tarvittavat lääkkeetkin on otettu.

Mun isomummi on siirtynyt ajasta ikuisuuteen.. hyvää matkaa hälle.. ei me oltu mitenkään läheisiä, tästä on jo varmaan pari vuotta kun viimeksi nähtiin, kyllä se silti aina jossain tuntuu..

 Ja on jotenkin syyllinen olo kun en pitänyt yhteyttä. Muutama vuosi sitten mä kävin kerran viikossa siivoamassa hänen kotonaan, mutta sen jälkeen yhteydenpito on jäänyt melkeinpä kokonaan.

Mummi oli 95v. ihan käsittämättömän pitkä elämä. Mitä kaikkea siihen on kuulunutkaan, sota-ajat yms.. Ei pysty ymmärtäään.

Aamuruskosta iltaruskoon kulkija elämän taivaltaa. Määränpäähän saapuessaan uneen rauhaisaan vaipua saa