Mulla ei viime viikolla ollut mihinkään mitään sovittua aikaa ja pakko sanoa että oli helpotus. Ja se että pääsin pois kotoa tekee myös hyvää.. vähän vaihtelua.
Maalla kerättiin mustikoita ja sieniä, tosin mulla sattu niin paljon jalkoihin se kyykkäily, että mä keräsin huomattavasti vähemmän kun muut... mutta keräsinpä kuitenkin.
Muuten ei ollut kamalan pahoja ahdistuksia, mutta yöt pelotti. Kuvittelin kaikkea että joku tulee siihen mökkiin ja tekee mulle jotain. Kaikki rapsahdukset herätti ja pelotti niin etten meinannut saada nukuttua. Olin yksin koiran kanssa siiinä mökissä eikä tullut mielenkään lähteä keskellä yötä pelastautumaan johonkin missä oli muitakin.
Sitä paitsi, oven vieressä olevat isot, sedälle kuuluneet kumpparit liikkuivat itsestään.
Voin kertoa, että kummitusten kanssa ei ole kiva jakaa huonetta.
Eilen käytiin laavulla paistamassa makkaraa ja istuskelemassa. Siinä oli rantakin, mutta mummi sanoi ettei siinä voi uida koska sen jälkeen tuntuu siltä kun iholla olisi tikkuja. Sitä sanotaankin "tikkujärveksi".
Nalle on ihan poikki. Se sai olla paljon irti, sai paljon herkkuja ja kehuja kun käyttäytyi niin hyvin, eli ei haukkua louskuttanut koko aikaa. Se haukkui vain silloin kun oli siihen aihetta. Laitoin sen aina kiinni kun kävin tekemässä jotain jossa en voinut koko ajan vahtia sitä ja sen aikaa kun se oli kiinni, niin se aika pitkälti nukkui.
Noh, nyt on sitten paluu arkeen. Huomenna heti polille. Ei vois vähempää kiinnostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit, vielä kivempi jos käynnistäs jäljen jätät.