Vainottaa

Käytiin tänään vaarilla syömässä. Veli ja sen tyttiskin oli mukana. Kirkkain silmin valehtelin, jotta hyvin menee! Tosi hyvin..
....Naapurit salakuuntelee mua ja vastaantulijoilla on pahat mielessä. Puhelinta kuunnellaan.

Ahdistaa.

Kaikki ahdistaa.

Äiti ei voinut edes vitosta mulle lainata jotta olisin saanut kahvia ja leipää. Tai edes leipää. Tai sitä kahvia. Huoh.

Leikkasin koirani kynnet, pelkäsin koko ajan että leikkaan liikaa, niin että veri roiskuu ja koira kuolee verenhukkaan. (ei se oikeesti kuole verenhukkaan jos leikkaa liikaa..)

Pesukone on taas päällä ja mulla on tuskanhiki iholla, kun pelottaa.

Mulla on kummallisia ajatuksia. En osaa oikein selittää niitä. Mutta ne liittyy just muihin ihmisiin, autoihin, fillareihin.. että ne kaikki yrittää vahingoittaa minua.

Yritän pitää itseni aiosoissa katselemalla youtubesta videoita.
Netflixistä ohjelmia.
Yritän lukea kirjaa.
Kuuntelen musiikkia.

Mikään ei auta.

Haluan viiltää. Mutta en kuitenkaan halua. En tahdo takaisin siihen oravanpyörään mitä hallitsee terät ja yliannostukset. Olen ollut pitkään viiltelemättä ja ottamatta yliannostuksia. Mä_en_halua_palata_siihen!

Mutta SILTI mä haluan.

Vähän on sekava olo.